Tee tavoitteestasi tapa

inkeroinen

Miettiessäni mitä kirjoittaisin tänä aamuna, mieleeni ei tullut mitään. Haluaisin kirjoittaa ja etenkin kirjoittaa säännöllisesti tekstiä, mutta jostain syystä etsin aina inspiraatiota tai aihetta, josta kirjoittaisin. Kuitenkin inspiraatio oikeasti iskee vain hyvin harvoin tai sitten aivan väärässä paikassa.

Jotta saisin kirjoittamisesta säännöllisen harrastuksen, minun pitäisi tehdä siitä ensin tapa. Ei välittää sisällöstä tai tekstin pituudesta, vaan siitä, että tuotan tekstiä säännöllisesti esim. tietyn määrän viikossa tai tiettynä ajankohtana. Kun halutaan aloittaa esim uusi harrastus tai tehdä jostakin toiminnasta pitkäkestoista ja jatkuvaa (esim. liikuntaharrastuksesta), se onnistuu vain, kun toiminnasta luo tavan eli automaattisen toiminnan.

Kuinka tehdä tavoitteesta tapa? Tapojen luominen vaatii ensin tavoitteen, mahdollisimman pienen ja saavutettavissa olevan. Onnistuminen ruokkii uutta onnistumista. Lisäksi se vaatii alussa tietoista työtä ja sunnitelmallisuutta. Opetat itseäsi toimimaan uudella tavalla.

Aina uudesta harrastuksesta ei tule pysyvää. Uuden tavan oppiminen vaatii valtavasti toistoja. Usein jossain kohtaa aletaan lipsua uusista rutiineista. Silloin vaaditaan myös tahtoa laittaa itsensä takaisin ruotuun. Ja mitä helpommat rutiinit on itselleen tehnyt ja kuinka pitkään uutta toimintaa on jaksanut toistaa, sen sujuvammin paluu uusiin tapoihin onnistuu. Itselleen pitää myös muistaa olla armollinen, jos yksi tai kaksi viikkoa 50 jää väliin, se ei haittaa. Kokonaisuus tulee muistaa.

Suunnitelmallisuus auttaa huomattavasti uusien rutiinien sisäistämisessä. Kun joku toiminta on kalenterissa eikä vain ajatuksissa, sen tekeminen on huomattavasti todennäköisempää. Puolisen tuntia alkuviikosta tai edellisen viikon lopusta seuraavan viikon suunnitteluun ja tärkeiden tekemisten kalenteroimiseen tekee ihmeitä ajakäytölle ja tavoitteiden onnistumiselle.

Jos se tästä.

Advertisements

Salirakkaus

Olin jo pitkään voinut huonosti. Olin ikilaihduttaja. Läskiäläskiä. Pois vain. Eksyin eräässä kesätyössäni 2013 Fastin blogisivujen pariin. Siellä kerrottiin, että läski ei lähde juoksemalla vaan muotoja tehdään salilla. Oho, mitä? Että lihasta hankkimalla kiinteytyisi. Ja syömällä säännöllisesti jaksaa muttei liho.

Täytyi kokeilla. Pyysin ystävääni tekemään minulle saliohjelman ja näyttämään miten homma toimii.

WoW.

Rakastuin, heti.

Koukutuin fiilikseen, joka uuden oppimisesta tuli. Siihen poltteeseen, joka kehoon tulee, kun joudut pikkaisen puskemaan, etkä tee helpoimman kautta. Okei, viimeiset sekunnit ja viimeiset toistot olivat tuskaa, mutta sen jälkeen.. WoW. Hymy ei lähtenyt koko päivänä.

Alkoi se kroppakin pikku hiljaa muuttua. Tosin syöminen ei ollut heti optimaalisinta, mutta sitäkin samalla opettelin.

Hiljalleen oman kehon ulkomuoto se alkoi tuntua merkityksettömältä, koska sitä ymmärsi mikä oikeasti on tärkeää. Hyvä olo ja itsensä ylittäminen. Se, että kehosi pystyy mihin vain. Itse pystyy mihin vain!

Okei okei, kyllä sekin tuntui hyvältä, kun takapuoleen alkoi tulla muotoja ja käsivarret kiinteytyi. Kyselyitäkin alkoi tulla, “sä vissiin treenaat”. Sisäinen hyvinvointi alkoi näkyä ulospäin.

Treenaaminen on muuttunut tulisesta ihastuksesta syvään rakkauteen. Olen koukussa hyvän olon tunteeseen enkä usko, että se ihan hetkeen katoaa. Treenaaminen herättää edelleen kutinaa vatsanpohjassa ja höpsöä innostusta.

Treeneissä voi oppia koko ajan uutta ja harjoittelua monipuolistaa ja muokata juuri siihen suuntaan mihin itse haluaa. Se pitää liekin yllä.

Endrofiiniryöpyt itsensä ylittämisestä, aggressioiden purkamisesta ja ennätysten ylittämisestä tai ihan vain rennosta rauhoittumisesta on jotain sanoin kuvaamattoman koukuttavaa.

Ei ole asiaa, jota liikuntarakkaus ei voisi parantaa.

img_20170211_140702_558.jpg 110kg lovee

Vähän parempi mieli

Työssäni ensimmäinen tavoitteemme on saada asiakas aina paremmalle mielelle kohtaamisessa. Edes vähän parempi mieli kuin ennen kohtaamista.

Minusta tämä on ihan huikeaa, mutta miksei sitä soveltaisi myös itseensä?

Tiesitkö, että voit valita oman suhtautumisesi asioihin ja elämään? Jep, sinulla on varaa valita miten ajattelet vastoinkäymisistä tai onnistumisista. Temperamenttipiirteet vaikuttavat jonkin verran siihen, miten luontaisesti ajattelet, mutta asioihin suhtautuminen on opittu tapa.

Miksi ei siis joka päivä ajattelisi, että tämä on vähän parempi kuin eilinen? Tai että tänäänkin tulee mukava päivä?

Tai kun kohtaa haasteita, niin ajattelee, että näistä haasteista selvitään, niistä oppii ja haasteet vahvistavat. Vaikka sillä hetkellä olisikin ihan helvetin paska olo. Mutta silti.

Koska positiivisella suhtautumalla oikeasti asiat alkavat rullata positiiviseen suuntaan ja kohti onnistumisia.

Miksi käyttää energiaa elämästä tuskailuun, sysätä vastuu jollekin toiselle?

Kun se vastuu ja vapaus valita on itsellä.

Sinä päätät onko tämä päivä mukava vai ihan paska. Miksi tuhlata energiaa turhista asioista murehtimiseen? (Ihan oikeasti, miksi? Mä en ymmärrä.)

Minun päiväni ovat jänniä, hauskoja ja mielenkiintoisia. Vaikka olisin koko päivän pyjamassa yksin kotona ja pesisin pyykkiä. Silloin vasta ollaankin jännän äärellä!

Mitä jos tänään olisitkin vähän paremmalla tuulella kuin eilen?

img_20170121_120349.jpg

Pyykkipäivänä Jännän äärellä.

 

HIMODIEETTI JA 10 KILON PAINONPUDOTUS 2 KK!!

Noniin, kohta on tammikuu ja aika aloittaa kuntokuuri, laihdutus ja elämäntaparemontti. Aika pistää kaikki kerralla kuntoon!

Aika perinteisiä otsakkeita saa taas lukea nopeasta laihdutuksesta ja hirveästä treenimäärästä.

Muuten hyvä idea, mutta voin kertoa ettei onnistu. Pysyvä elämäntaparemontti ei onnistu, jos aikoo ryskäistä kaikki uudistukset kerralla.

Treenien lisääminen nollasta viiteen kertaan viikossa saliharjoittelua ja parit zumbat päälle ei saa aikaan muuta, kuin puoliväkisin väännetyn pari viikkoa ja parin kuukauden palauttelun.

Mikäli kaipaat pysyviä muutoksia ja ikuista rantakuntoa, aloita pienestä.

Koska pään täytyy pysyä muutoksessa ja sisäistää uudet elämäntavat ota muutama asia kerrallaan käsittelyn alle. Tavoitteena voi esim. olla  1-2 kertaa viikossa saliharjoittelua / mielekästä urheilua. Ruokapuolella voit ottaa tavoitteeksi  vaikka aamupalan syömisen ja/tai kasvisten lisäämisen lautaselle.

Meille ihmisille on tyypillistä haluta kaikki kerralla ja heti. Mutta mikäli olet jo ollut vaikkapa 5 tai 10 vuotta reilusti ylipainoinen tai paino on kerääntynyt pikku hiljaa vyötärölle, sitä ei kannata lähteä tiputtamaan rytinällä, mikäli pää ja olemassaolevat elämäntavat eivät ole valmiita muutokseen.

Pysyvä elämäntapamuutos vaatii vahvasti ajattelutavan muutosta. Mikäli ei pelata mielen ehdoilla, ei muutoksestakaan tule mitään. Välillä toki pitää vaatia ja patistaa, mutta lähtökohdan tulee olla miellyttävä ja helpontuntuinen. Ja oikeasti todella pienillä teoilla saadaan valtavia muutoksia!

Painonpudotukseen kannattaa myös hankkia tukea. Kanssani voit lähteä opettelemaan uusia elämäntapoja, saavuttaa tavoitteesi ja treenata itsesi sinulle sopivaan timmiin kuntoon. Katso hinnastoni tästä ja ota yhteyttä!

Nautinnollista tammikuuta!

-Iina

 

Onnen työkalut – kuinka tulla onnelliseksi?

Sain hetki sitten päätökseen Phil Stutzin ja Barry Michaelsin kirjan The Tools – Onnen työkalut. Näiden kahden psykoterapeutin kehittämien “onnen työkalujen” käyttämisen avulla pitäisi löytää onni omasta elämästä. Kirja oli omaan makuuni ehkä hieman liian sensaatiomaisesti tai “eikä siinä vielä kaikki” TV-Shop -tyyliin kirjoitettu, mutta työkalut eivät olleet lainkaan hassumpia.

Kirjassa esitetyt työkalut olivat Mielihalun muuttaminen, Aktiivinen rakkaus, Varjon sisäistäminen, Kiitollisuuden virtaus ja Tahdonvoima. Tässä postauksessa en referoi kirjaa vaan esitän omat näkemykseni työkaluista, jotka ovat erilaisia ajattelumalleja, joiden avulla pystyy muokkaamaan omaa ajattelua ja oppii ymmärtämään itseä. Työkalut ovat siis eräänlaista mielikuvaharjoittelua.

Kun puhutaan onnellisuudesta, tärkeintä on oivaltaa, että kestävää onnellisuuden tunnetta ei voi hankkia ulkoisilla tekijöillä vaan se on sisäinen tunne, joka muodostuu omista ajatuksista ja tunteista sekä niiden tulkinnasta. Onni ei myöskään ole pysyvä olotila vaan sitä pitää aktiivisesti työstää.

Onnellisuudessa on loppujen lopuksi kyse siitä, mitä ajattelet itsestäsi ja ympäristöstäsi ja miten suhtaudut vastoinkäymisiin. Mitä paremmin itsensä ja taustansa tuntee, sen helpompaa on hahmottaa niitä tekijöitä, joista oma onni koostuu.

Mielihalun muuttaminen

Olemme mukavuudenhaluisia otuksia, jotka pyrkivät välttämään vastoinkäymisiä ja kipua viimeiseen asti. Ikävät asiat ovat pelottavia ja vastenmielisiä. Mielihalun muuttaminen tarkoittaa halua mennä kohti kipua ja uskallusta kohdata omat pelkonsa. Kipu kasvattaa ja vastoinkäymiset opettavat. Ilman itsensä haastamista ei voi kasvaa henkisesti.

Aktiivinen rakkaus

Aktiivinen rakkaus tarkoittaa myötätuntoa ihmisiä kohtaan, niitäkin, jotka saavat sapen kiehumaan ja vihakertoimet punaiselle. Jos pakahduttaa sydämensä vihalla toisia kohtaan, se ei ruoki muuta kuin lisää vihaa ja negatiivisia tunteita. Kun ymmärtää omien ajatustensa muokkaavan todellisuutta ja toimintaa, huomaa myötätuntoisella suhtautumisella olevan positiivisia vaikutuksia myös siihen, kuinka hahmottaa ympäristöä ja ihmisten tarkoitusperiä. Vihollista pitäisi siis pyrkiä rakastamaan.

 

Sisäinen auktoriteetti

Jokaisella meissä asuu se pieni “hirviö” eli jokin ikävä kuva, jonka ajattelemme itsemme olevan. Mikä on se sisäinen irvikuva, jonka ajattelet itsesi olevan? Itselläni se on epävarma, yksinäinen ja ulkopuolinen pikku tyttö, jonka kanssa kukaan ei halua leikkiä. Sisäisen auktoriteetin avulla tämä ikävä varjo tulisi paljastaa ja kohdata, luotsata sen kanssa yhdessä tilanteissa, joissa pelottaa nolaavansa itsensä. Sisäinen auktoriteetti on sinun ja tämän varjon kumppanuus kohdata ikävät sosiaaliset tilanteet.

Kiitollisuuden virtaus

Kiitollisuuden virtaus on kiittämistä kaikesta, mitä sinua kohtaan tapahtuu ja tehdään. Kiitollisuutta ei voi olla liikaa ja se tutkitusti lisää onnellisuuden, myötätunnon ja hyväksynnän tunteita. Kaikki mitä sinulle on tapahtunut on tapahtunut syystä. Mielestäni kiitollisuus on yksi voimakkaimia tekijöitä henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kun pienistäkin asioista osaa olla kiitollinen, maailma alkaa näyttäytyä eri valossa.

Tahdonvoima

Tahdonvoima on väsyvä ominaisuus. Mutta se auttaa nousemaan kuopasta, se auttaa huomaamaan mikä on tärkeää ja merkityksellistä. Huomaamaan onko toivoa vielä jäljellä. Tahdonvoima ei tule annettuna vaan se pitää rakentaa itse, se on asia, joka syntyy sinussa sisällä. Tahdonvoima on se pieni kipinä, joka syttyy, kun kaikki on menetetty. Perkele, vielä minä näytän.

Onnellisuuden käsite on mielenkiintoinen, sillä se koostuu monesta palasesta. Jos osaa päästää irti ja hyväksyä itsensä ja asiat sellaisena kuin ne ovat, on jo saanut aavistuksen siitä, mitä onni ehkä on.

Mitä onnellisuus merkitsee sinulle?

_mg_0140

Takaiskuja – Vastatuulesta voittoon

Kuten Fröbelin palikatkin sen on todennut

“Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, täytyy mennä lävitse.”

Oli kysessä sitten suo, viidakko tai muut elämää kurittavat haasteet, ongelmia ei voi peittää tai häivyttää vaan ne tulee kohdata rohkeasti, jotta on mahdollista päästä eteenpäin.

Erilaisissa muutosprojekteissa tulee väistämättä vastoinkäymisiä, joko itsestä riippumattomia tai sitten riippuvia. Ne eivät ole poikkeuksia vaan osa prosessia. Esimerkiksi flunssakausi saattaa pysäyttää hyvin alkaneen treeniputken.

Omalla suhtautumisella on valtava vaikutus siihen, mitä vastoinkäymisistä on mahdollista saada irti.

Ajattele pitkällä tähtäimellä

Yksi väliin jäänyt harjoitus tai treenitön viikko  ei kaada kehittymistä, kunhan pitkällä aikavälillä tekemistä on enemmän kuin tekemättömyyttä. Elämässä on useampia palikoita, joita on hallittava ja välillä on priorisoitava asioita, jotka eivät vie treenitavoitteita eteenpäin.

Tärkeintä on se, miten suhtaudut näihin haasteisiin, kuten väliviikkoihin tai sairasteluun. Hyväksy voimavarojesi rajallisuus ja anna huomio sille, mikä on olennaisinta.

Keskity muihin asioihin

On totta, että takaiskut tai ikävät tapahtumat valtaavat mielen ja ajatukset pyörivät vain ongelman ympärillä. Haasteet tuleekin käsitellä ja pyrkiä hakemaan tilanteeseen ratkaisua. Silloin, kun ajatukset alkavat pyöriä kehää, eikä tilanteesta tunnu pääsevän minkäänlaiseen ratkaisuun, tulisi pyrkiä irtautumaan ajatuksistaan ja tehdä jotain ihan muuta.

Keskittymällä muihin asioihin ja kiinnittämällä huomio johonkin täysin muuhun, antaa tilaa alitajunnalle ratkoa ongelmia. Palatessasi jälleen haasteesi pariin, huomaatkin tarkastelevasi asiaa uudesta näkökulmasta ja löytäväsi uusia näkökulmia tilanteeseesi. Tilanne saattaa ratketa kuin itsekseen tai huomaat, että ongelma on pienempi kuin luulit.

Luota ja anna ajan kulua

Joskus epätoivo valtaa itsensä ihan täysin, eikä tunnelin päässä meinaa näkyä minkäänlaista valoa. Uskoo sitten luojan, pyhän lehmän tai kvanttipartikkelien järjestävän asiat hyvälle tolalle, luottamus siihen, että asiat järjestyvät ennen pitkää vapauttaa itsensä pakonomaiselta tekemiseltä.

Kun uskaltaa päästää hetkeksi irti tekemisestä ja ongelmasta, alkaa alitajunta prosessoimaan ratkaisun syntymiseksi. Samalla säästyy myös henkisiä voimavaroja, sillä kaikkea ei voi kontrolloida.

– —

Takaiskut kuuluvat elämään, mutta omalla suhtautumisellasi ja tilannetta rakentavasti kehittämällä ne tuntuvat pienemmiltä. Mitä kauemmin ongelmia välttää, sitä suuremmaksi mielesi ne kasvattavat. Vastoinkäymisiä ei kannata pelätä vaan pyrkiä kohtaamaan ne rohkeasti.

img_20161120_094210.jpg

 

 

Elämäsi arvojärjestys

Optimal Performancen Joni Jaakkola kirjoitti lokakuussa blogiinsa siitä, miten tärkeille asioille löytyy aina aikaa. Kun mietitään terveyttä ja hyvinvointia, pitäisivät niiden olla arvojärjestyksen kärjessä. Usein näin ei kuitenkaan ole vaan työ/perhe/vapaa-aika tai muu kiirekiire tekosyy tulevat peruselämäntapojen kuntoon saattamisen esteeksi.

Kun kaivetaan tarpeeksi syvälle, huomataan usein, että itseä ei arvosteta tarpeeksi. Ei anneta lupaa pitää itsestään huolta ja olla terveellä tavalla itsekäs, vaan annetaan kaikki omat voimavarat toisille. Ei ymmärretä, että itsestään huolta pitäminen on myös muista huolehtimista.

Kun antaa tunnin aikaa itselleen päivästä, jaksaa ihan eri tavalla olla läsnä läheisille ja olla skarppina töissä. Mieli on pirteämpi ja hyvä henkinen olo heijastaa positiivista energiaa myös muille.

Itsensä arvostaminen ja hyvinvoinnistaan huolehtiminen pitäisi olla oman arvojärjestyksen kärjessä. Kyllä, sille pitää raivata aikaa ja karsia jostain muusta. Kun uskallat luopua epäolennaisuuksista, huomaat saavasi jotakin paljon enemmän.

Menestys, hyvä olo ja onnellisuus vaativat luopumista. Se vaatii turhuuksien karsimista ja keskittymistä olennaiseen. Mutta se myös antaa mielettömästi. Elämäsi alkaa tuntua merkitykselliseltä. Huomaat eläväsi syvemmin ja intensiivisemmin.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä?

Mitä tavoitteita elämässäsi on?

Mistä saat eniten virtaa?

 

Asiakkaan matka muutokseen

Tässä postauksessa yhden huipun asiakkaani elämäntapamuutostarinaa ja fiiliksiä valmennuksesta. Olemme tehneet nyt kahdeksan kuukautta töitä yhdessä ja homma jatkuu edelleen! 

Kerro hieman itsestäsi ja treenitaustastasi? Mitä tavoitteita sinulla oli/on?
Olen 38-vuotias. Aikuisiällä olen harrastanut liikuntaa hyvin epäsäännöllisesti. Jotakin liikuntaa olen kuitenkin harrastanut, välillä käynyt uintikurssilla, hydrobicissa, spinningissä, välillä tanssimassa tms. Kuitenkin niin, että olen käynyt kerran viikossa jossakin ja välillä on ollut pitkiäkin taukoja. Ruokailu on ollut varmasti heikoin lenkki kuitenkin.

Valmennuksen alussa olin määritellyt itselleni tavoitteeksi elämäntapamuutoksen. Minulla oli ollut ehkä elämäni henkisesti raskain vuosi takana ja helmikuussa 2015 päätin, että nyt on aika tehdä asioille jotakin. Fyysisen hyvinvoinnin ajattelin heijastuvan myös muille elämänalueille ja koska yksin en ole saanut tuloksia aikaiseksi, niin tiesin tarvitsevani tukea elämäntapamuutoksen toteuttamiseen.

Ylipainoa on kertynyt vuosien mittaan yli 20 kg ja monesti olen yrittänyt laihduttaa. Jossain vaiheessa lopetin laihduttamisen ja yritin alkaa tehdä parempia valintoja. En kuitenkaan tainnut tehdä sitä ihan oikein, sillä paino ei ole pitkällä aikavälillä ollut laskemaan vaan enemmänkin nousemaan päin. Kenties olen yrittänyt tehdä liian monta muutosta kerralla ja ne ovat tuntuneet niin hankalilta toteuttaa pidemmän päälle, että olen palannut vanhoihin kaavoihin ennemmin tai myöhemmin.

Olen edelleenkin elämäntapamuutosta tekemästä ja se on lopullinen tavoitteeni, että voisin kokonaisvaltaisesti paremmin. Tällä hetkellä valmennusta on noin 8 kk takana ja jo nyt huomaan isoja muutoksia fyysisessä kunnossa ja muutenkin omassa hyvinvoinnissani. Matka kuitenkin vielä jatkuu.

Tämän hetkinen tavoitteeni on saada treenaamalla lisää voimaa, koordinaatiota ja liikkuvuutta.

Millaista valmennuksessa on ollut? Millaisia treenit ovat olleet?
Iina on mielestäni onnistunut haastamaan minut kokeilemaan omia rajojani. Toisaalta myös nopeasti vaihtanut suunnitelmaa, jos on näyttänyt, etten uskalla jotakin tehdä. (Esim. jossakin vaiheessa en uskaltanut tehdä kiskotangolla takakyykkyä, kun luulin kaatuvani tai satuttavani itseni.)

Itsekseen toteutetun saliohjelman lisäksi on ollut kiva treenata välillä erilaisia juttuja, ihan vaihtelunkin vuoksi ja siksikin, että tajuaa, kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoja treenamiseen on. Salilla ei tarvitse siis hinkata vain niitä paria laitetta, vaan vaihtoehtoja on lukemattomasti. Treenit ovat olleet rankkoja, mutta kuitenkin ihan tehtävissä olevia. Iina on havainnut, millä tasolla olen ja sen mukaan rakentanut treenejä. Yhteisten treenien jälkeisinä päivinä on useimmiten joku lihas ollut kipeä, mutta treeni on ainakin mennyt perille :)

Valmennuksen alussa en ollut ihan varma, innostuisinko kuntosaliharjoittelusta. Olin joskus ainakin 10 vuotta sitten käynyt salilla jonkun aikaa, mutta en oikein saanut jutun juuresta kiinni. Nyt olen huomannut, että saliharjoittelu sopii minulle oikein hyvin ja on suorastaan meditatiivista mennä salille ja keskittyä vain siihen (yhden) lihaksen treenaamiseen kerrallaan. (Tai liikkeen/lihasryhmän treenaamiseen ;) ).

Mitä olet oppinut valmennuksen aikana?
Ennen valmennusta ajattelin, että en tiedä yhtään, mihin kroppani pystyy. En ehkä tiedä sitä vieläkään, mutta ainakin tiedän pystyväni enempään kuin olin etukäteen ajatellut.
Itselleni on alusta asti ollut tärkeää pyrkiä suorittamaan liikkeet salilla oikein ja tekniikka on tietysti tärkeä juttu, jonka valmennuksessa olen oppinut. Sellaisia ihan konkreettisia oivalluksia on esimerkiksi ollut se, että vaikka syke nousee ja hiki tulee, niin se ei tarkoita, että voimat loppuisivat. Uskallan myös rohkeammin tehdä ja kokeilla salilla isommillakin painoilla.

Lisäksi olen oppinut sen, että muutoksia kannattaa tehdä yksi kerrallaan, jotta niistä tulee pysyviä. Monet näistä asioista olen jollakin tavalla tiennyt jo etukäteen, mutta valmennuksen aikana ne ovat loksahtaneet kohdalleen. Olen saanut kimmokkeen etsiä tietoa kaikesta ravintoon ja liikuntaan liittyvästä ja oppinut silläkin tavalla paljon.

Ryhti on parantunut ja sen ovat muutkin huomanneet. Minulla on myös aiempaa enemmän energiaa ja pidän itsestäni enemmän kuin ennen. Olen opetellut ja oppinutkin kärsivällisyyttä. Kaikkea ei voi eikä tarvitse saavuttaa yhdessä yössä, vaan tässä on aikaa tehdä muutoksia. On tämä tiedossa ollut jo aiemminkin, mutta nyt minulla on ollut myös malttia noudattaa tätä ohjetta. Ja aika myös vaikuttaa tulosten pysyvyyteen. Tuloksia on tullut jonkun verran, ei ehkä niinkään painon puolella, mutta kehonkoostumus on kyllä muuttunut. Alkuun paino jopa vähän nousi ja säikähdin sitä ihan hirveästi. Tilanne on kuitenkin tasoittunut ja paino lähtenyt laskemaan.

Valmennuksen alussa kävimme myös ruokavalion läpi ja sain suosituksen syömisen kuntoonlaittamiseen. Yllätys itselleni oli se, että sai syödä oikeastaan kaikkea ihan hyvällä omallatunnolla. Ikuisena laihduttajana oli aivot virittyneet siihen asentoon, että ei saa syödä, mutta nyt aineenvaihdunta piti saada liikkeelle ja syödä pitääkin yllättävän paljon.

Paljon tämä on vaatinut itseltä ajatustyötä ja sitä työtä ei tietenkään voi tehdä kuin itse.

Olen myös oppinut, että voin itse vaikuttaa omaan painooni ja kehonkoostumukseeni. Tämä on varmaan monille itsestäänselvyys, mutta lukuisten laihdutusyritysten jälkeen on tullut sellainen olo, että ei tämä varmaan ikinä onnistu.

Keille suosittelisit minua?
Itse olen tekemässä elämäntapamuutosta ja omalla kohdallani olen saanut kyllä sinulta  tukea tämän muutoksen tekemiseen. Tällaiselle valmennukselle ei kannata lähteä ihan muutamaksi kerraksi, vaan pidempi pätkä on varmasti tarpeen. Ei tule mieleen jättää treenejä väliin tai syödä ihan miten sattuu, kun tietää, että yhteiset treenit sujuvat paremmin, kun treenaa itsenäisestikin välillä.

Suosittelisin sinua myös sellaisille, jotka haluavat kehittyä ja treenata kunnolla. Tämä sopii varmasti myös lyhyemmille valmennusjaksoille. Itselleni treenaminen on ollut todella paljon suunnitelmallisempaa näin, kun ammattilainen tekee ohjelmat ja kehitystä on tullut.

dsc_2566.jpg

 

Kuinka valmennus toimii käytännössä?

Lähes kaikkien personal trainereiden ja valmentajien tavoite on sama: saada asiakas saavuttamaan tavoitteensa. Millä keinoin tavoitteeseen päästään, riippuu paljolti siitä millaisia työkaluja valmentaja käyttää, kuinka paljon asiakas on itse valmis panostamaan tavoitteeseensa sekä tietysti valmentajan ja asiakkaan välisestä suhteesta.

Valmennustyylejä on ihan yhtä monta kuin valmentajiakin, asiakkaan kannattaakin valita traineri, joka sopisi parhaiten ohajus- ja työskentelytyyliltään asiakkaan lähtökohtiin ja tavoitteisiin.

iinapt2

Valmennusta tehdään tosissaan…

Iso osa asiakkaistani koostuu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin etsijöistä ja salitreenistä kiinnostuneista lihaskunnon kohottajista. Treeneissä painotan paljon perusharjoittelua ja oikeanlaista suoritustekniikkaa. Valmentamiseni ydin koostuu kehon ja mielen yhteispelistä, kokonaisuuksien rakentamisesta.

Asiakassuhteen käynnistyessä keskustellaan tavoitteista ja rakennetaan yhdessä yksilöllinen polku, miten tavoitteet varmasti saavutetaan. Alkukartoitus ja toiminta lähtee seuraavasta kolmesta lähtökohdasta:

1. Arjen kuormittavuus

Tärkeintä on selvittää kuinka kuormittavaa perusarki on. Onko työ stressaavaa, onko riittävästi vapaa-aikaa tai aikaa omille harrastuksille. Mikäli esim. työ on kovin stressaavaa ei lähdetä “täysiä” hikihatussa kurittamaan kehoa lisää. Tällöin esim. 1-2 salitreeniä viikossa on vallan passeli. Sopivan pienesti liikkeelle. Tavoitteiden toteuttamisnopeus suunnitellaan arkilähtöisesti.

2. Fyysinen lähtötaso

Treeneissä lähtökohtana on tietenkin yksilön lähtötaso. Liikkeet ja ohjelmointi rakennetaan asiakkaan oman kunnon ja taitojen mukaan sisältäen sopivasti rasitusta ja riittävästi palautusta. Fyysistä kuntoa rakennetaan pala palalta vahvistaen lihaksia, niveliä ja sydän- ja hengityselimistöä tavoitteena vahva ja kestävä kroppa.

3. Tekeminen ja sisäistäminen

Asiakkaan toiminta koostuu kahdesta asiasta: asioiden tekemisestä ja uusien oppien sisäistämisestä. Valmentajana tehtävänäni on herättää asiakas huomaamaan oman potentiaalinsa ja antaa riittävät työkalut tavoitteiden saavutamiseen.

Pelkällä päättömällä huhkimisella ei pysyviä tuloksia saavuteta ja siksi pyrkimyksenä on aina opastaa ja kertoa miksi mitäkin asiaa tehdään ja mihin se vaikuttaa. Olemme kokonaisuus, jossa tietoisella toiminnalla on olennainen merkitys itse lopputulokseen.

Kanssani et tule saamaan pikavoittoja. Kanssani saavutat pitkälle kantavia ja pysyviä tuloksia. Hyvinvoiva ja vahva keho rakennetaan asioita asteittain systematisoiden. Tavoitteet saavutetaan varmasti, kun haastetaan sopivasti, tehdään tarpeeksi ja aikaa annetaan riittävästi.

iinapt

Mutta ei liian vakavasti!

Tuumasta toiminnaksi

Muutama päivä sitten puhuin tietoisen toiminnan tärkeydestä muutoksia tehtäessä.

Mutta entäs sitten, kun sitä toimintaa ei meinaa saada aikaiseksi?

Kun jokin asia tuntuu vaikealta suorittaa, kannattaa asia pilkkoa osiin. Jos salille on vaikea lähteä, voi ajatella, että “teen vain alkulämpän tai muutaman liikkeen” “otan tänään kevyemmin”. Kun toimintaa pilkkoo osiin, asia tuntuu paljon helpommalta suorittaa.

Isoja elämäntapamuutoksia tehtäessä tavoitteet on hyvä pitää mielessä, mutta toiminnan sammaltuessa kannattaa keskittyä asteittain toimimiseen. Joka kerta ei voi tehdä hampaat irvessä. Pienelläkin asialla on valtava merkitys.

Oletko lähdössä lenkille? Jos laitat vain kengät jalkaan. That’s it. Todennäköisesti teet seuraavankin vaiheen, avaat oven ja pääset nauttimaan ulkoilmasta.

Kaikki toiminta ei ole aina kivaa. Ja kivakaan toiminta ei välttämättä aina aluksi huvita. Joskus on myös osattava olla ajattelematta ja lähteä liikkeelle ilman sen kummempia aivoituksia.

Rutiinit syntyvät toistoista. Huvitus syntyy tekemisestä.

 

Puuhakasta perjantaita!

dsc_1584