Sunnuntain aamukahvi

Lähes jokaisena viikonlopun aamuna sama ajatus nousee mieleen: hitaat aamut ja rauhassa juotu aamukahvi on yksi parhaimmista asioista mitä tiedän. Lisääntyvän valon myötä aamuista on tullut entistä ihanimpia, kun koko asunto tulvii auringon säteissä. Keväässä on taikaa. Joka vuosi elää tietoisemmin luonnossa tapahtuvista muutoksista ja seuraa hiljalleen herääviä silmuja puissa ja vihrenevää ruohikkoa. On kiehtovaa […]

Read More Sunnuntain aamukahvi

Kevätsää

Keväinen sää vaihtelee aurinkoisesta ja pilvettömästä taivaasta vaakatasossa satavaan räntään hetkessä. Välillä sataa ja paistaa yhtä aikaa. Mutta sieltä se kesä tulee yhtä varmasti kuin joka vuosi. Säännöllisin väliajoin oma elämäkin tuntuu olevan samanlaisessa säiden sekamelskassa: olet selkeästi menossa kohti uutta ajanjaksoa, mutta vielä asiat eivät ole loksahtaneet kohdilleen vaan eteen saattaa tulla mitä vain […]

Read More Kevätsää

#kiittisulle

Toissa viikko oli vastoinkäymisiä täynnä, pinnani oli kireällä, eikä hevillä hymyilyttänyt. Tällaisissa yleisfiiliksissä käännyn helposti sisään päin ja pyrin olemaan mahdollisimman vähän muiden kanssa tekemisissä, jotta fiilis ei tarttuisi muihin. Haastavista hetkistä huolimatta päiväni pelastivat ihmiset, jotka väläyttivät hymyn juuri oikeassa kohdassa, kuuntelivat tai auttoivat pyyteettömästi.  Haluaisin, että kiinnittäisimme enemmän huomiota arjen kohtaamisiin ja pieniin […]

Read More #kiittisulle

Onni löytyy paskasta

Elämä on osoittanut huumorintajuaan viime päivinä pohtiessani onnellisuutta, sillä oloni on ollut aivan paska. Onnellisuudesta ja hyvästä olosta ei ole ollut tietoakaan, kun kurkkua puristaa, henkeä ahdistaa ja vatsassa tuntuu pahoinvoivalta. Voin kertoa, että aika perseestä. Kunnon kohtalon ivaa sanoisin, mutta itse asiassa kaikesta paskuudesta taitaa löytyä koko homman ydin. Kyse on kahdesta asiasta: tunteessa olemisesta ja […]

Read More Onni löytyy paskasta

Hetki eräänä sunnuntaina

Mustaa kahvia. Ei ollut maitoa. Olen metsän keskellä. Hiljaisuus. Ikkunasta näkyy puoliksi jäätynyt järvi ja puut, jotka notkuvat kymmenen sentin lumikerroksen alla. Puut rätisevät takassa. Täällä on pysähtynyt tunnelma. Rauha ja aikaa ajatella. Syksy on kiitänyt eteenpäin. Välillä on tuntunut, että ajatukset juoksevat edellä ja minä yritän epätoivoisesti pysyä perässä. Mutta samalla olen myös nauttinut […]

Read More Hetki eräänä sunnuntaina

Polku, jota kuljet

Pienenä olin kova haameilemaan ja unelmoimaan. Toivoin, että minulle olisi käynyt kuten Disney-satujen sankareille tai piirrettyjen päähenkilöille. Että yllättäviä asioita vain tapahtuisi ja päätyisin mitä suurempiin seikkailuihin. Eihän minulle tietenkään käynyt niin. Elin tavallisen lapsuuden Kouvolassa, asuimme äitini kanssa kaksin Eskolanmäen lähiössä. Oli minulla ystäviä, mutta vietin paljon aikaa itsekseni, toivoen ja unelmoiden kaikenlaisesta. Aika nopeasti opin, […]

Read More Polku, jota kuljet

Entäs sitten?

Ja mitä väliä. Kaksi sanaparia, jotka ovat olleet tänä kesänä päällimmäisenä mielessä, kun olen löytänyt itseni useasti tilanteista, jotka jollain tasolla ovat sotineet ajatusmallejani vastaan. Kun kyseessä on arvojen ja ajatustensa kyseenalaistaminen, mieli ei pääse helpolla. Sitä joutuu punnitsemaan toiminnan ja tavoitteen suhdetta. Hetken huuma vai pitkän aikavälin hyvinvointi? Kumpi merkitsee enemmän? Molempia tarvitaan. Jos aina kieltäytyy […]

Read More Entäs sitten?

Tasapainon löytäminen

Usein vaakakuppia pitää kallistella huolella molempiin suuntiin ennen kuin huomaa, ettei mikään ääripää pitkän päälle ole hyväksi. Ja sekös vasta haastavaa onkin. Tasapainon löytäminen. Elämässä tapahtuu kaikenlaista ja välillä pitää puristaa itsestään hieman enemmän. Joskus ei tapahdu yhtään mitään ja tuntuu, ettei mitään saa aikaiseksi. Seilataan puolelta toiselle, haetaan sitä omaa tasapainoa ja kohtaa missä […]

Read More Tasapainon löytäminen

Pitääkö aina pyrkiä eteenpäin?

Rakastan uuden oppimista, itseni kehittämistä ja uusia haasteita. Minulla on erilaisia tavoitteita elämässäni, isompia ja pienempiä. Toiveita ja unelmia, joiden eteen olen valmis tekemään kovastikin töitä. Isossa kuvassa pyrin aina jollain tasolla eteenpäin vähintään ajatuksissani vaikka konkreettisesti röhnöttäisinkin aurinkotuolissa hörppimässä aamukahviani. Ja tämä ei ole aina hyvä juttu. Miksi on niin pirun vaikea pysähtyä ja […]

Read More Pitääkö aina pyrkiä eteenpäin?

Elämämoodi

Kesä tulee kovaa vauhtia, aurinko paistaa ja hiljalleen celsiusasteet kohoavat nollan paremmalle puolelle (Suomen kesä, “heh heh”). Monella alkaa kesämoodi, aika jolloin otetaan vähän rennommin ja nautitaan elämästä. Suorittaminen saa jäädä, kun työpäivän jälkeen piipahdetaan jätskikiskalla ja perjantaisin istutaan iltaa puistopiknikillä. Mitä jos rento kesämoodi olisikin koko vuoden jatkuva mielentila? Elämämoodi, jossa tehdään fiilispohjalta asioita […]

Read More Elämämoodi